Valitsisin toisin

Pakkanen kuohuu kasvoilleni
hymyilen
näytän onnelliselta
ja yritän taas unohtaa sen että olen yksin

En halua valittaa
ja vihaan sitä
sitä valittamista
ja sitä etten ole tyytyväinen
pahinta on
etten voi enää turvautua siihen tekosyyhyn
en kelpaa kenellekkään

olisin kelvannut
mutta sorruin olemaan nirso
joku muu voisi sanoa
että olen nirso

mutta minä
sanon olevani hukassa
henkisesti
fyysisesti
niin maan päällä
kun alamaissakin

se mitä minä haen
on jotain
mitä en ole tavoittanut
en oikeasti
olen saanut vain halpaa korviketta
en aitoa vasemman vastakohtaa
en mitään

olen yksin

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta koska tämä blogi ei ole valokuvia täynnä, joudun selittämään.. Ihmistä ei ole tarkoitettu elämään yksin, me olemme tunteellisia olentoja ja kaipaamme läheisyyttä ja sitä vasemman vastakohtaa. On tietysti asioita, jotka vaikeuttavat sen löytymistä ja niin edelleen. Oma valinta joidenkin mukaan, mutta voi luoja... Oliskin. Pää pystyssä voin sanoa sen, että jos kyseessä olisi oma valinta, niin valitsisin toisin.