Päivä päivältä
enemmän ja vähemmän
niin hyvässä kuin pahassakin
ja se pelottaa minua
Huudan lumen pohjalla
en saa ääntäni kuuluviin
vaikka kuulen kuinka ylitseni kävellään
ja silti uskon olevani oikeassa
Jääräpäisyys on ensimmäinen merkki
ei voi antaa itselleen mahdollisuutta siihen
että muutkin voivat olla oikeassa
vaikkeivat he olisikaan...
...Siinä se taas tuli
ja sinne se nyt meni
vain parantuakseen
ja tullakseen takaisin entistä vahvempana
Minä tarkistin asian
ja minulla on nyt todisteita
todisteita siitä
että olin väärässä ja oikeassa
Mutta kukaan ei saa sitä ikinä tietää
sillä nyt minä menen nukkumaan
ja huomenna sängystäni herää joku muu
Välillä havahdun siihen, että en todellakaan ole aina ihminen jonka kanssa olisi helppo tulla toimeen. Näitä tilanteita tulee varsinkin silloin, kun olen niin väsynyt, että en edes itse tajua sitä. Tänäänkin sain riidan aikaiseksi asiasta jolla ei oikeasti ole mitään väliä, mutta koska olen välillä tai ainakin useimmiten niin saatanan jääräpäinen, niin minun oli tarkistettava oman mielipiteeni perusteet asioita googlaamalla... Hirvittävän säälittävää, eikö? Minun tulisikin siis kehittää itsessäni niitä puolia, joiden avulla kykenisin kehittävämpään keskusteluun ja avoimempaan suhtautumiseen omista mielipiteistäni eroaviin käsityksiin. On mahdollista, että en siinä onnistu ja päivässä se ei ainakaan tapahdu, mutta ainakin yritän sitä. Valitettavasti tänään uskon edelleen olevani oikeassa omassa asiassani, vaikka olinkin väärässä siinä toisessa. Ongelmaksi muodostuikin omasta näkökannastani se, kun keskustelun osapuolet puhuivat samalla kielellä, mutta eri asiasta. Kiitos ja Anteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti