Minen ennää usko
usko paremppaan
koska miulla on jo siut
ja vain siut mie halluun
ainahi nyt
ja ehkä huomenna
mutta ylihuomisesta en luppoo mittään
koska minen tiedä
Minen ossoo sannoo mitä mie tunnen
oon vain tämmönen pökkelö
pökkelö joka ei syö sinnaappii makkaran kanssa
ja on vasta opetellut tommaatteja syömmään
mie en tiiä uskallanko mie
koska se on vaikkeeta
ja minnuu ujottaa
pallauvvun ujostellessani takasin sinne mistä oon tullu
eikä minnuu oo heleppoo sieltä takasi suaha
koitahan kesttee
sillä sitä suapi mitä tilovvaa
ja sie taisit tilata vahingossa viärin
Olen joskus lukenut Heli Laasosen Sulavoi runoteoksen, ja minusta murteella kirjotettujen runojen idea oli aika hauska. Halusin itsekin ainakin kokeilla vähän murretumman kielen käyttöä runossa ja tässäpä on se, mitä siitä seurasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti