Kyllä sinä tiedät minut
olen aina ollut ja oleva tällainen
vakaa
ja tasapainoinen
olen tuuliviiri
joka on joutunut myrskyn keskelle
minä en ole yksi
sillä minussa on kaksi osaa
toinen niistä haluaa olla sinun kanssasi
ja toinen taas haluaisi vain seikkailla
Seikkailla lailla tuulen
ja silti voisin kulkea iäti ja loputtomiin
ja olisin vain puoliksi onnellinen
Voisinko vain puolittaa itseni
jättää osan itsestäni tänne
ja heittää toisen osan sillalta tuulen vietäväksi
seikkailkoon se meidän molempien edestä
ja leikkiköön se toinen osa kiltisti kotia
Viime aikoina olen miettinyt millaista olisi viettää vuosi jossain muualla ja selventää ajatuksia. Voisin lähteä vaikka nunnaksi jonnekin luostariin ja uskotella olevani siveellinen olento... Ei vaineskaan, mutta totta on kuitenkin se että pieni ajattelu tai paremminkin mietiskely tauko voisi olla minulle hyväksi. Selventäisi mahdollisesti tätä sekameteli-soppaa jota ajatteluksikin kutsutaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti