Meri

Taakse jäänyt

edestä löytyy

Valhe auttaa eteenpäin

mutta se jättää näkyvät jäljet

se ei auta lentämään

se pudottaa sinut 

keskellä synkkää merta

Luulet olevasi onnekas 

tippuessasi mereen

mutta tuskasi vain pitkittyy

joudut räpiköimään

ja lopulta luovutat

Merellä olet kuin tuuliviiri
vaikka et pyörikään rauhallisesti
pyörit silti
ja liian kovaa vauhtia
olet myrskyn keskellä

Ja sitten sinä menet rikki
ja palasesi uppoavat
lopulta sinusta ei ole jäljellä mitään
eikä kukaan muista sinua
olet yksin

Tämä runo on ollut yllättävän pitkään luonnoslistalla. Olen aloittanut sen jo tammikuun alussa, mutta en ole sitä saanut valmiiksi kuin vasta nyt. Viime aikoina päivityksieni määrä on muutenkin tipahtanut alaspäin, ja nyt alkaa näyttää siltä, että päivityksiä tulisi keskimäärin 7-15 kuukaudessa. Saa nähdä kuinka käy, mutta yritän jatkaa blogin päivittämistä ahkerasti. Tunnisteena käytän tässä runossa "Arkistojen aarteita" ja "Tuoreita tuotoksia" koska runo on osittain arkistosta ja osittain uunituore.