Pakotettu
lahjojensa hylkäämä
onneton yrittäjä
Kikkelis kokkelis
ja päin mäntyjä
sinä putosit muurilta
ja menit särki
tai siis me menimme
Ja minä en jaksa ehjätä tätä enää
lol
liima on loppu
ja minä vitsailen
vaikka minun ei pitäisi
Ihan vain meidän kaikkien mielenterveyden vuoksi.
Viime aikoina en ole kokenut olevani kovin luova ja nyt kun tarkastelen julkaisemiani runoja, huomaan etten pidä niistä. Ne tuntuvat väkinäisiltä ja liian tarkkaan mietityiltä, ne eivät mielestäni ole enää yhtä jännittäviä kuin aikaisemmat runoni, aikaisemmin niissä saattoi tapahtua mitä vain ja milloin vain, mutta nyt nämä ovat ennalta arvattavia ja tylsiä. Seuraavaksi minun pitääkin siis yrittää löytää se kipinä uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti