Minä olin elossa

Olen elossa
joka solullani
sillä joka ainoalla hengenvedollani
minä hehkun elinvoimaa

ja jokainen joka minut näkee
huomaisi sen
näkisi elinvoimani
ja ajattelisi minua
ja sitä kuihtuvaa ruusua
joka kasvoi takapihallamme

Revin sen eilen irti
sen ruusun jota sinä rakastit
sillä en enää jaksanut sitä tuskaa
tuskaa jota pieni kukka minussa aiheutti

keskellä lumihankea
ja sen suloista suudelmaa
suudelmaa
joka oli tappaa

Itkin itseni uneen
itkin kuin kynttilä steariiniaan
ja herättyäni
lauloin itselleni kuolemasta
ja siihen liittyvästä kauneudesta

Kuolema on kaikessa hiljaisuudessaan kaunis
kauniimpi kuin se ruusu aikana jolloin se eli
mutta kaunein kaikista
on minun elämäni
keskellä lumihankea
tuhansien lumihiutaleiden joukossa
kauniimpana kuin kukaan muu
ja silloin
yksin siinä hetkessä
minä olin elossa

Tätäkään runoa en osaa sen kummemmin kommentoida tai avata, yritin vain välillä kirjoittaa jotain kaunista omien tunteiden purkamisen sijaan... Saa nähdä kuinka olen onnistunut, mutta toivottavasti pidätte siitä.