Mykkäkoulua

Kun ei tiedä mitä kirjoittaa
olisi kai parempi olla vain hiljaa
vaieta maailmalle ja leikkiä mykkäkoulua

Uskotella elämälle
että ei olisi enää mitään sanottavaa kenellekään
että olisi muka jo sanonut kaiken
kaiken sen minkä sanotuksi olisi halunnut saattaa

Mutta silloin ei valehtele vain maailmalle
silllä sen lisäksi tulee syöttäneeksi palturia myös itselleen
sillä kaikki se minkä kieltää
tulee todennäköisesti myöhemmin toteamaan todeksi

Ja kun sen huomaa olevan totta
ei voi muuta kuin kysyä itseltään
kuinka minä olen ollut niin sokea
kuinka en ole nähnyt?

Luulin olevani henkilö joka näkisi kaiken
joka tietäisi kaikesta kaiken
ja ei kumartaisi kenenkään edessä
sillä se henkilö olisi kaikkien meidän yläpuolellamme

kaiken hallitsija
ja kaiken omistaja
mutta toisaalta taas
hänellä ei ole ikinä ollut osaa tai arpaa mihinkään
tai kenenkään tekoihin

onko minulla vielä mahdollisuus?
jos ei
niin todistan sinulle maailman olevan väärässä
se oli väärässä huomenna
ja se erehtyy myös eilen
ja kaiken sen epätoivon keskellä
minä hymyilen
eikä maailma kestä katsoa minua

On hyvin hämmentävää lukea aamulla jotain itse kirjoitettua, jos ei muista yhtään sitä kirjoittaneensa. Meillä oli lauantaina pikkujoulut ja sitten yön pikkutunneilla ennen nukkumaan menemistä päätin nähtävästi kirjoittaa runon. Aamullahan muistin heti kirjoittaneeni tämän, mutta teksti oli silti lähes vieraanoloista. Kaiken kaikkiaan olen siihen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen saa nähdä minkälaisia kirjoitustapoja sitä tulee vielä kokeiltua.