tiistai 11. joulukuuta 2012

Ulkona on lunta

Kuka tahansa meistä
joka ainoa
olisi voinut kuolla jo eilen
miksi tämä päivä olisi erilainen?

Ulkona on lunta
ja taivaalla pilvet
ja minä mietin jatkuvasti
olisiko minusta ollut siihen
entä jos olisin heittäytynyt?

Nyt uskottelen itselleni että se on myöhäistä
etten enää voisi tehdä sitä

Voin vain heittäytyä hankeen
ja toivoa sen puhdistavan
poistavan minusta kaiken sen
minkä rinnalla lumikin näyttää valkealta
ja viattomalta

Itse en ole sitä koskaan saavuttanut
sitä tuntematonta olotilaa
silti niin tavoiteltavaa
en vain tiedä miksi tavoittelen sitä.

ulkona on lunta
ja sitä sataa jatkuvasti lisää
ja minä luovun tavoitteistani
sillä ne ovat hukkuneet hankeen

Yläasteella ollessani en oikein tiennyt kuinka suhtautua runojen analysointiin, toisaalta pidin siitä, että käsittelimme runoja, toisaalta taas vihasin niiden auki repimistä. Nykyisin kuitenkin uskon tietäväni miksi runojen analysointia käytiin läpi; runoissa voidaan sanoa niin monia eri asioita niin monella eri tavalla. Jokaisella runolla voi olla oma tarinansa jokaiselle lukijalleen, joskus tarina ei välttämättä vain lukijalleen aukea, vaikka kirjoittajan mielestä se olisikin erittäin selkeä. Joskus taas voi käydä niin, että kirjoittaja itse ei tiedä, mistä runo on tullut ja mikä sen viesti on. Ehkäpä te tiedättekin minua paremmin, mitä esimerkiksi tämä runo haluaa kertoa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti