Istun pöytään malttamattomana
tuhat
ja yksi
ja sitten taas tuhat
niin monta asiaa pyörii mielessäni
niin monta ajatusta
onko se tuo?
vai tuo?
Lopulta kävelet kohti minua
istut samaan pöytään
ja voi kamala kun minua jännittää!
Sitten kuitenkin aloit juttelemaan
me puhuimme
ja puhuimme
ja katsoin sinua silmiin
siellä kimmelsi
ja minusta tuntui
että voisin vain jatkaa niihin katsomista
Nyt istun kotona ja tajusin sen
kävin tänään treffeillä
minä tein sen!
Varoitus, tämä päivitys sisältää siirappia! Mutta kuten jo runostakin käy ilmi, kävin tänään treffeillä. Ihan aikuisten oikeesti. Minulle se on suuri asia, koska en ehkä ihan oikeilla sellaisilla ole käynytkään ja se on myös iso askel kohti sitä, että teen asian eteen jotain sen sijaan, että odottaisin kotona sitä oikeaa. Huhhuh hullu tunne ja silleen!
