En uskalla mennä nukkumaan
en vielä
menen vasta sitten
kun tiedän nukahvtavani pian
muuten ajatuksille jää liikaa aikaa
ajatuksille
mutta ei tunteille
minä en ole tuntenut viikkoon
Syön vaikka minulla ei ole nälkä
ja vaikka jättäisin syömättä
nälän tunnetta ei tule
minä en tunne
edes itseäni
ja vaikka kevät aurinko lämmittää meitä
niin minun on kylmä
vaikka en tunne sitäkään
Olen riehuva tuli
joka odottaa loppuun palamista
vaikka olen jo sammunut
Joskus on hyvä oppia luopumaan asioista. Kuluneiden päivien aikana minä olen luopunut yhdestä. Luovuin loppukevään ajaksi harrastuksesta, joka on antanut minulle paljon, mutta vaatinut samalla enemmän kuin mitä voin sille nyt antaa. Valitan itselleni sitä, kuinka kaikki tuntuu pyörivän koulun ympärillä niin, ettei muuta oikein tapahdukaan. Samalla kuitenkin luovun muista asioista, jotta voin keskittyä kouluun. Mitähän helvettiä oikeesti? Onko tässä taas mitään järkeä? Kohta on onneksi kesä, joten koulu ottaa tauon silloin.
