Olisin sinun, Pessimisti ja Kiinni pitämisestä

Tunteiden tulva
ja kaksijakoinen mieli
toinen etsii mitä haluaa
ja toinen miettii mikä olisi fiksua


Kaiken tämän keskellä pelkään edelleen toisten reaktiota
yks
kaks 
kolme
ja vaikka vittu viis

Ei tämä 
ei tuo
sanat liian suuria
ja pelko ajaa takaa
ja kaiken välissä
on matka

Jos saisin valita

olisin sinun

--------------------------------------------------------------------------

Kaipaan kosketustasi
kaipaan nauruasi
ja kaikkea muuta mitä sinä olet
ole sitä minulle
ole nyt
ja ole vielä joskus uudestaan

Jaksan tulla sinne nyt
ja ens viikolla
ja sit kuukauden päästä

sitten aikataulut meneekin ristiin
kun on jotain muuta
ja sit toisinpäin
perumisia perumisen perään

ja sitten ollaankin kumpikin tulkittu asioita hassusti

pessimisti ei pety


vaan ei se kyllä uskalla rakastaakaan.

---------------------------------------------------------------------------

En ole tottunut tähän

en tiedä mitä tehdä
ja mitä sanoa
ja mikä on oikein

koko elämäni olen kritisoinut muita liiasta rationaalisuudesta
pitäis hankkia peili...
Kirjoittakoot uutisiin 
"Mies meni sekaisin - syytti tunteita"

En ole valmis päästämään irti
mutten halua olla ainut joka pitää kiinni





Nämä runot ovat syy sille miksi tämä blogi kokee jonkinasteista uutta heräämistä. Pitkän tarinan lyhyt versio on seuraava: tapasin kesällä ihmisen, kiinnostuin tästä ihmisestä ja nyt en tiedä mitä ajatella. Kuitenkin tämä "kolmen kimppa" voi avata pääni sisäistä tunnetilaa paljonkin.

Hengenahdistus

Jotain
jota ei tajua
ennenkuin se on vaikeaa
hengittäminen..
..raskasta..

Joku yrittää tukahduttaa minut
estää minua loistamasta
se ei halua
että liekkini pääsee valloilleen
se haluaa vain että tottelen
ja teen mitä halutaan
ja olen nätti

hiljaa

en saa aiheuttaa ongelmia
koska sitten
en saa hengittää enää koskaan

--------------------------------------

Tänä kesänä "löysin" blogini uudestaan ja lueskelin useampia vanhoja tekstejäni. Tästä kaikesta tuntuu tässä vaiheessa olevan hirvittävän pitkä aika, ja monien runojen kohdalla olen täysin unohtanut sen ajatuksen tai tunteen, jonka pohjalta olen runon joskus kirjoittanut. Useampia runo myös aiheutti pientä hymistelyä ja hämmästelyä, aika angstisia vaiheita ja kummallisia aiheita. Tämä runo kuitenkin tuntui edelleen osittain ajankohtaiselta ja varmasti samankaltaisiin tunteisiin on törmännyt moni muukin.

Enivei, voi olla että blogi elpyy, totesin tässä hetki sitten, että ajatuksia on ihan hyvä purkaa välillä tekstiksi